Maailmassa juodaan joka päivä sen verran kofeiinia sisältäviä juomia, että voimme aivan varmasti sanoa sen olevan peräisin kasvikunnasta ja olevan virkistävien aineiden ylivoimainen johtaja.
Kofeiinia on runsaasti kahvipavuissa, teekasvin lehdissä = teiini, matepuussa (Yerba Mate eli Paraguain iileksi) lehdissä = mateiini ja guaranan siemenissä = guaraniini. Vähemmässä määrin kofeiinia on myös kaakaopavuissa ja kolapähkinöissä. Näissä kasveissa itsessään kofeiini toimii luonnollisena hyönteismyrkkynä, tappaen joitakin tuhoeläimiä. Puhuttaessa kofeiinista käytetään erilaisten kasvien kohdalla erilaisia nimityksiä, mutta silti kyseessä on yksi aine.
Kofeiini on keskushermostoa ja aineenvaihduntaa kiihottava alkaloidi, auttaen väsymykseen ja lisäten keskittymiskykyä, nopeuttaen sydämen rytmiä, vaikuttaen hengittämiseen, lisäten virtsaneritystä ja elävöittäen solujen aineenvaihduntaa. Ja aiheuttaen riippuvuutta!
Tietenkään kofeiini ei vapauta meitä loputtomasti luonnollisesta lomantarpeesta, vaan pienentää väsymyksentunnetta tilapäisesti. On myös tosiasia, että eri henkilöillä kofeiinin vaikutus on erilainen, riippuen esimerkiksi painosta ja henkilökohtaisesta kofeiinin sietokyvystä. Kofeiini ei varmaankaan sovi lapsille. Kofeiinista kannattaisi pidättyä henkilöiden, joilla on mahan liikahappoisuutta tai mahahaavoja, samaten sydänsairauksia sairastavien ihmisten.
Yleisesti tunnettu on tosiasia, että teekupillisessa on olennaisesti vähemmän kofeiinia (teiinia) kuin kahvikupillisessa. Mutta entäpä jos kyseessä on vihreä, oolong tai musta tee?
Leedsin yliopiston tiedemiesryhmä on tutkinut kromatograafisesti erilaisia teelajeja, kofeiinisisällön lisäksi myös katekiinien (antioksidanttien) määrää. Tutkimustyössä julkaistuista tuloksista voi lukea, että mustassa teessä on merkittävästi paljon enemmän kofeiinia kuin vihreässä teessä. Samaan tulokseen ovat tulleet myös Oregonin ja Marylandin yliopiston tieteilijät.
Kofeiinin määrään teessä vaikuttaa erilaisen jalostuksen lisäksi myös kasvualue, korjuuaika, teelaatu, millaiset teelehdet ovat kyseessä (silmut, ensimmäinen, toinen, kolmas lehti...). Esim. Assamin seudulla kasvaneissa teelehdissä on enemmän kofeiinia kuin Darjeelingin seudun teelehdissä.
Ilmiselvästi kofeiini ei lisäänny käymisen aikana vaan sitä yksinkertaisesti vapautuu jalostuksen aikana.
Valmistettaessa vihreätä teetä kannattaa ottaa huomioon, että teen hautuessa, ensimmäisen kahden minuutin aikana teehen imeytyy olennainen osa kofeiinia ilman parkkiaineita eli tanniineja. Kolmannesta minuutista alkaen teeuutteessa lisääntyvät myös parkkiaineet, jotka sitovat kofeiinia. Tuloksena on, että teen virkistävä vaikutus ei tule pikaisesti mutta säilyy suhteellisen pitkään (5-6 tuntia).
Käytetty kirjallisuus:
S.Khokhar, S.G.Magnusdottir “Total Phenol, Catechin and Caffeine Contents of Teas Commonly Consumed in the United Kingdom” J.Agric.Food Chem.2002, 50, 565-570
Jane Higdon, Ph.D, Linus Pauling Institute at Oregon State University ”Tea” http://lpi.oregonstate.edu/infocenter/phytochemicals/tea/
University of Maryland Medical Center “Green tea”
http://www.umm.edu/altmed/ConsHerbs/GreenTeach.html
N. Nagaya, H.Yamamoto, M.Uematsu, T.Itah, K.Nakagawa, T.Miyazawa, K.Kangawa, K.Miyatake “Green tea reverses endothelial dysfunction in healthy smokers” Heart 2004;90: 1485-1486
www.heartjnl.com
T.R.Raid “Caffeine” “National Geographic” Jan.2005 (page 3-33)
Master Lam Kam Chuen “The Way of Tea” 2002 Gaia Books Limited, London
Jane Campsie “Tea – the Perfect Brew” 2001 Murdoch Books (UK)
“Caffeine” http://en.wikipedia.org/wiki/Caffeine
