Koska juuri Kiina antoi maailmalle erityisen kasvin kuivatuista lehdistä valmistetun suositun juoman, ei ollut epäilystäkään siitä, että teejuoman kotimaa on Kiina.
Kauan oltiin sitä mieltä, että luonnossa on yksi ainoa teekasvilaji - kiinalainen tee. Näin olikin vuoteen 1823 saakka, kunnes vuoristoisessa viidakossa Kaakkois-Kiinassa, Vietnamissa, Burmassa ja Laosissa löydettiin luonnosta villinä kasvavat teepensaat.
Nykyään maailman suurimmat teen vientimaat ovat Intia, Sri Lanka, Kiina ja Kenia. Suurimmat tuontimaat ovat Iso-Britannia, Venäjä, Pakistan ja USA.
Mustan teen luokittelu
Asiantuntijat ovat luoneet mustan teen luokittelujärjestelmän, joka kuvastaa teelehtien lajia ja laatua ja teelajista saatavan juoman vahvuutta.
Tässä huomaamme usein, että teepakkaukseen on alkuperämaan jälkeen kirjoitettu vielä kirjainyhdistelmiä. Niihin kätkeytyy käsitteitä, joita selostamme seuraavaksi:
P. – Pekoe on johdettu kiinankielisestä sanasta pakho, mikä tarkoittaa vastasyntyneenhiuksia kuvaten avautumatonta silmua kattavia valkoisia karvoja.
Alunperin länsimaiset kauppiaat käyttivät tätä sanaa teestä, johon kuului vain silmu ja kaksi ensimmäistä teelehteä.
Nykyään tämän sanan käyttö ja tarkoitus sekä Intiassa että Sri Lankassa on muuttunut ja se tarkoittaa nyt kokonaista teelehteä.
O. – Orange – tämä käsite ei ole sidottu teen makuun eikä tuoksuun, vaan Alankomaiden Oranjesta kotoisin olevaan prinsessaan, tarkoittaen teelehtien korkeata laatua.
F. – Flowery –kukallinen eli kukkiva; tämä vihjaa silmujen hentoon värisävyyn, mutta myös hentoon kukkaismakuun.
F.O.P. –tällaisella kirjainyhdistelmällä merkitään kokolehtistä keväisen korjuun teetä, joka sisältää silmun ja kaksi ensimmäistä pitkittäisesti rullattua teelehteä.
T. – Tippy – kärki, tarkoittaa, että kyseessä ovat teepensaan ylimmäiset silmut.
G. – Golden – kultainen, tämä käsite puhuu lehtikärkien oranssista sävystä. Mitä enemmän tee sisältää ns. kultaisia silmuja teepensaan latvassa, sitä korkeampana pidetään teen laatua. Seuraavaksi teelaadut ovat nousevassa järjestyksessä:
G.F.O.P. – Golden Flowery Orange Pekoe
T.G.F.O.P. – Tippy Golden Flowery Orange Pekoe
F.T.G.F.O.P. – Finest Tippy Golden Flowery Orange Pekoe
S.F.T.G.F.O.P. – Special Finest Tippy Golden Flowery Orange Pekoe
Kaikista Flowery Orange Pekoe -teelajeista valmistuu hienonmakuinen tuoksuva tee, joka sopii nautittavaksi erinomaisesti juuri iltapäiväteenä. Kevyitä, miedonmakuisia teelaatuja ovat myös:
O.P. – Orange Pekoe,
O.P. 1 ja
O.P.A. jotka ovat myös kokonaisista teelehdistä valmistettua mustaa teetä, mutta ovat peräisin myöhäisemmästä teenkorjuusta eivätkä sisällä juuri paljonkaan hentoja lehtisilmuja.
Ne, jotka haluavat itselleen aamuksi vahvan ja voimakkaanmakuisen teen, pitäisi etsiä kirjainjärjestelmästä B-kirjainta:
B. – Broken – tarkoittaa, että kyseessä ovat murskatut teelehdet, joista valmistuu huomattavasti vahvempi teeuute. Parhaat murskatuista teelehdistä valmistetut teet sisältävät korkealaatuisia teelehtiä ja mahdollisesti myös silmuja pensaan oksien latvoista.
F.B.O.P. – Flowery Broken Orange Pekoe
G.B.O.P. – Golden Broken Orange Pekoe
T.G.B.O.P. – Tippy Golden Broken Orange Pekoe
Teepusseissa käytetään tavallisesti teepölyä – Dust – tai jyväisiä teemuruja – Fannings.
Korkealaatuisilla intialaisella teelaaduilla (Darjeeling, Assam) on kirjainjärjestelmän lisäksi usein merkintä siitä , millaisesta korjuusta on kyse.
First flush: ensimmäinen, varhaiskeväinen korjuu - kaikkein miedoin, ammattilaisten herkku.
Second flush: toinen, kesäinen korjuu
Third flush: kolmas, syksyinen korjuu – voimakkaimman makuinen.



